Rangaistuksia hulluille

Mielenterveyspotilaiden hoidon rappiosta on kirjoiteltu ties kuinka monet kerrat: tuntuu, että enimmäkseen silloin, kun poliitikko haluaa kerätä irtopisteitä voivottelemalla hoidon tasoa ja rahapulaa. Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on kuitenkin käsitellä erästä yksityiskohtaa, joka ei liity varsinaiseen hoitoon - nimittäin potilasmaksuja. 

 

Terveydenhuollon potilasmaksut

Aloitetaan sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta, joissa kerrotaan asiakasmaksuista mm. seuraavasti:

"Asiakasmaksupolitiikan tavoitteena on, että maksut ovat kohtuullisia eivätkä ole esteenä palveluihin hakeutumiselle. Toisaalta tavoitteena on ehkäistä epätarkoituksenmukaista palvelujen käyttöä."

Kohtuullisuudesta voi tietysti olla monta mieltä. Onneksi järjen käyttö on päättävissä elimissäkin vielä toistaiseksi sallittua ja moni kaupunki vapauttaakin mm. toimeentulotukiasiakkaat terveyskeskusmaksuista. Asia toki kaivetaan esiin säännöllisen väliajoin muun muassa säästöihin vedoten, kuten Turussa. Hölmistynyt kansalainen voisi tässä kohtaa kysyä, miten maksujen maksatuksen siirtäminen terveydenhuollon budjetista sosiaalitoimeen säästää kaupungin rahoja. Onneksi myös enemmistö Turun sosiaali- ja terveyslautakunnasta ihmetteli samaa ja maksuvapautuskäytäntö pysyi ennallaan, ainakin toistaiseksi. 

Monessa kaupungissa on yleisenä käytäntönä periä vuoden kolmelta ensimmäiseltä terveyskeskuslääkärikäynniltä maksu, joka esimerkiksi Espoossa on 16,10 euroa (2015). Peruskäyntimaksuista kalleinta on yö- ja viikonloppupäivystyskäynti, poliklinikkamaksu on 32,10 euroa. Jotkin kaupungit vapauttavat potilaita maksuista laajemminkin, esimerkiksi Helsinki, jossa käynti terveysaseman lääkärin vastaanotolla on helsinkiläisille maksuton. Yleisesti asiakasmaksut ovat kyseisen ajankohdan maksimisummia

 

Potilaiden sakkomaksut ja mielenterveysongelmat

Niin halpaa kuin julkinen terveydenhuolto onkin, kaikki potilaat eivät kuitenkaan ilmaannu paikalle sovittuna aikana. Syynä on useimmiten asennevamma, tietää psykiatrian avohoidon tulosjohtaja, ylilääkäri Juhani Ojanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhoidon kuntayhtymästä. Hänen mukaansa siis myös psykiatrian potilailta on hyvä periä sakkomaksuja (kts. artikkeli). Tässä on sikäli perää, että jonkinlainen maksu laiminlyönnistä on hyvä olla olemassa, sillä leväperäinen suhtautuminen varsinkin kaikkeen ilmaiseen on ihmisille - joukkona arvioiden - yleistä. Se, miksi maksu ei kuitenkaan ole muistutusmaksu tai lievä sakkomaksu laiminlyönnistä, vaan pikemminkin rangaistus, johtuu sen suuruudesta, sillä maksu on lähes kolminkertainen peruskäyntimaksuun verrattuna. Hyvin kyseenalaiseksi maksun suuruuden tekee sekin, että mielenterveyspotilaista monet eivät ole sosioekonomiselta asemaltaan ns. "hyväosaisia", vaan taloudelliset vaikeudet kulkevat käsi kädessä monien mielenterveysongelmien kanssa.

Keppi on kuitenkin aina porkkanaa parempi ohjauskeino, jos virkamieheltä kysytään. Seuraavassa Ojanen perustelee maksujen ulottamista myös mielenterveyspotilaisiin:

"Ratkaisuun päädyttiin viime ­talvena, kun havaittiin, että käyttämättä ­jätettyjen vastaanottoaikojen osuus oli psykiatrialla kasvanut muutamassa vuodessa 10 prosentista 14 prosenttiin."

[...] 

"Päätös tehtiin, kun oli selvitetty, minkätyyppiset potilaat jättivät aikojaan perumatta. Selvitys osoitti, että potilas tulee vastaanotolle sitä luotettavammin, mitä vaikeammin sairas hän on.

– Psykoosipotilaat tulevat vastaanotolle hyvinkin luotettavasti. Aikojaan jättivät perumatta ennemminkin nuoret ihmiset, joiden sairauden aste ei ole kovin vakava. Kyse on etenkin asenteesta. Siitä, miten ihmiset arvottavat eri asioita, kuten vastaanotolle tuloa suhteessa muihin mielenkiinnon kohteisiin."

[...]

"– Maksu on eduksi hoitosuhteen kannalta, koska se motivoi potilasta arvostamaan hoitoa ja hän sitoutuu siihen psykologiseen yhteistyöhön, joka on hoidon onnistumisen taustalla. Me autamme potilasta paranemaan mutta hänen täytyy itse tehdä psyykkinen työ, Juhani Ojanen toteaa."

Maksun suuruus on tällä hetkellä (2015) esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 39,60 euroa eli enemmän kuin vaikkapa maksu sairaalavuorokaudesta. Eiköhän viimeistään tästä käy selville sen rangaistusluonteisuus.  

 

Samaan aikaan toisaalla... 

Samaisen artikkelin loppuosassa yksityisen puolen väki kertoo näkemyksiään peruttamatta jääneistä ajoista. Yksityisillä lääkäriasemilla peruuttamattomat ajat ovat harvinaisia, varsinkin unohduksista johtuvat. Syyksi arvioidaan tässä muun muassa sitä, että potilas tiedostaa käynnistä tulevan kuitenkin jonkinlaisen maksun. Eikö sitten julkisen puolen potilas tiedosta samaa - onhan terveydenhoitohenkilökunnalla velvollisuus informoida muun muassa sakkomaksusta? (kts. Helsingin terveyslautakunnan perusteluita: "Ajanvarauksen yhteydessä on potilasta aina informoitava sakkomaksun perimisestä sekä peruutuspuhelinnumerosta.") Onko maksukyvyttömämpi väestönosa siis myös välinpitämättömämpää?

Toinen seikka, johon huomio heti kiinnittyy, on yksityislääkäri, gynekologi Teija Alangon vastaanotolle saapumattomilta potilailta perimä maksu: 35 euroa (2013). 

Vaikka sakkomaksut ovatkin siis virkistävän samalla tasolla niin yksityisellä kuin julkisella terveydenhoitoalalla, valtava ero löytyy panostamisessa potilaan palveluun mm. muistutusten muodossa. Samalla kun julkinen puoli valittaa mm. tekstiviestimuistutuspalvelun rakentamisen vievän rahaa, sillä kuitenkin "poisjääntejä on vähän" (vai niin...), on tässä artikkelissa mainittu yksityinen lääkäriasema ottanut käyttään palveluita, jotka muistuttavat asiakasta lähestyvästä ajasta. Muistutuksia lähettävän verkkopalvelun lisäksi voi myös hoitaja soittaa, mikäli asiakasta ei näy varattuna ajankohtana. Sakkomaksu peritään vain, jos hyvää syytä poisjäännille ei ole. Mikä tämä syy voisi olla, sitä ei tarkemmin tässä kerrota. Oletan kuitenkin, että maksusta vapautuksen perusteet olisivat aikalailla samat niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. 

 

Mielenterveyspotilaiden rangaistusmaksut

[...] "on katsottava erityisen tarkkaan, onko peruuttamatta jättämiselle ollut hyväksyttävä syy", huomauttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni

Erityisen tarkkana on syytä ollakin. Mielenterveyspotilailla on aika usein oireina mm. välinpitämättömyyttä tai unohtelua, vaivasta riippuen tietysti. Pidän tulosjohtaja Ojasen aiempaa viittausta vakavasti sairaiden psykoosipotilaiden säntillisyydestä muihin verrattuna typeränä kommenttina. Lievästi sairaat psykiatrian asiakkaat saattavat kärsiä ihan yhtä hyvin vaikeammistakin oireista juurikin sovittujen aikojen muistamiseen tai niihin pääsemiseen liittyen, vaikka kokonaisuudessaan olisivatkin terveempiä. Leimakirves ja syyllistäminen näyttävät juurtuneen syvälle. Lievästi sairas psykiatrian potilas on myös sinänsä mielenkiintoinen ilmaisu, että ainakin HUS:n alueella psykiatrian poliklinikan asiakkaaksi pääseminen vaatii jo vähän pidempikestoista ja vakavampaa oireilua. Ihan pikku masennuksesta ei lähetettä todellakaan saa. 

Vaikka poliklinikan ylilääkärillä onkin mahdollisuus pyörtää epäreilu sakkomaksupäätös, ei käytännössä potilasta aina kuulla. Muiltakin osin potilaalle vastuun siirtäminen on leväperäisellä tasolla: vai mitä mieltä olette esimerkiksi tilanteesta, jossa psykiatrian potilas saa tekstiviestin ajanvarauksesta, eikä huomaa sitä, jonka seurauksena sairaanhoitopiiri lähettää lähes neljänkymmenen euron laskun? Jo mieleltään terveeseenkin ihmiseen yhteydenotto pelkällä tekstiviestillä ilman vahvistusviestiä on höveliä. Mielenterveyspotilaan kohdalla se ei missään nimessä saisi olla ainoa tapa. Sakkomaksua ei ole oikein periä näin pienestä virheestä.

 

P.S. Vielä tekstareista

Tietosuojavaltuutetun kannanotossa 1.7.2010 todetaan mielenkiintoisena yksityiskohtana tekstiviesteihin liittyen seuraavasti: 

"Tekstiviestipalvelun käyttäminen terveydenhuollossa edellyttää potilaan suostumusta."

Kuinkahan moni potilas tajuaa, että tulee puolivahingossa antaneeksi esimerkiksi terveydenhoitajalle luvan lähettää potilasta velvoittavia tekstiviestejä? Toisin sanoen, potilas siis tekee (yleensä) suullisesti sopimuksen, jonka rikkomisesta (tekstiviestillä ilmoitetun ajan peruuttamatta jättämien) seuraa sakkomaksu. 

Olisi mielenkiintoista verrata eri tavoilla ilmoitettujen lääkärinaikojen (tai miksei jonkin muunkin asian) sitovuutta. Sellainen kuva on, että kirjeellä ilmoitettu aika on ilman vastaanottokuittausta tai vahvistustakin sitova, ja velvoittaa peruuttamiseen. Miten on tekstiviestin tai sähköpostin laita? Katsotaanko sähköinen viesti aina vastaanotetuksi, kun sen tekniset tiedot niin kertovat tai kun se on ylipäätään lähetetty? Tietosuojavaltuutetun kannanotossa ei tätä asiaa käsitellä, vaan kannanotto keskittyy tietosuojaan, kuten kuuluukin. 

 

JATKUU SEURAAVASSA OSASSA...